Ison-Britannian saavutettavuussäädökset: PSBAR-opas

Mitkä ovat Ison-Britannian julkisen sektorin saavutettavuussäädökset?

Public Sector Bodies (Websites and Mobile Applications) (No. 2) Accessibility Regulations 2018 — yleisesti kutsuttu PSBAR:ksi, PSB Regulations -säädökseksi tai yksinkertaisesti “Ison-Britannian saavutettavuussäädöksiksi” — tuli voimaan syyskuussa 2018. Se panee täytäntöön EU:n verkkosivustojen saavutettavuusdirektiivin (WAD) Ison-Britannian lainsäädännössä ja sitä sovelletaan edelleen Brexitin jälkeenkin osana Ison-Britannian voimaan jätettyä EU-lainsäädäntökehystä.

PSBAR velvoittaa julkisen sektorin toimijat tekemään verkkosivustonsa ja mobiilisovelluksensa saavutettaviksi vammaisille henkilöille. Vaatimustenmukaisuutta mitataan Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 AA-tasoa vasten, ja kaikkien soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden on julkaistava ja ylläpidettävä saavutettavuusselostetta.

Keitä säädös koskee?

PSBAR koskee julkisen sektorin toimijoita sellaisina kuin ne on määritelty säädöksessä. Tämä on laaja kategoria, joka sisältää:

• Keskushallinnon osastot ja toimeenpanovirastot
• Riippumattomat julkiset elimet (NDPB) ja etäisyyden päässä toimivat elimet
• Paikallisviranomaiset ja kunnanvaltuustot
• NHS-yksiköt ja terveydenhuollon elimet
• Yliopistot ja jatko-oppilaitokset (joitakin vivahteita huomioiden)
• Poliisi, palokunta ja muut hätäpalvelut
• Ylläpidetyt koulut ja monikoulukonsernit (multi-academy trusts)
• Kirjastot, museot ja kulttuurilaitokset, joita julkiset elimet ylläpitävät

Yksityisen sektorin organisaatiot eivät kuulu PSBAR:n soveltamisalaan. Jos yksityinen yritys kuitenkin tarjoaa digitaalisia palveluita julkisen sektorin toimijan puolesta — esimerkiksi ylläpitää kunnan verkkomaksuportaalia — julkisen sektorin toimija pysyy vastuussa siitä, että kyseiset palvelut ovat saavutettavia.

Mitä “soveltamisalaan kuuluva” tarkoittaa sisällön osalta?

Säädökset koskevat kaikkia julkisen sektorin toimijoiden ylläpitämiä julkisesti saatavilla olevia verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Tämä sisältää intranetit ja extranetit, jos ne ovat yleisön saatavilla.

Useat sisältökategoriat on kuitenkin nimenomaisesti vapautettu:

• Toimistotiedostomuodot (PDF-tiedostot, Word-asiakirjat, laskentataulukot), jotka on julkaistu ennen 23.9.2018, paitsi jos niitä tarvitaan palvelun käyttämiseen
• Ennalta tallennettu aikasidonnainen media (video, äänitiedostot), joka on julkaistu ennen 23.9.2020
• Suoratoistovideo (suoria tekstityksiä ei vaadita, vaikka parhaana käytäntönä niitä suositellaan, mikäli mahdollista)
• Verkkokartat — kunhan olennainen navigointitieto on saatavilla saavutettavasti
• Kolmannen osapuolen sisältö, jota julkisen sektorin toimija ei rahoita, kehitä tai hallitse
• Kulttuuriperintökokoelmat ja arkistoitu sisältö, jota ei voida tehdä saavutettavaksi kohtuuttomalla rasitteella
• Intranetit ja extranetit, joiden sisältö on peräisin ennen syyskuuta 2019 ja jota ei ole olennaisesti muutettu

Vanhojen toimistotiedostojen poikkeus ymmärretään usein väärin. Se koskee asiakirjoja, jotka on julkaistu ennen kyseistä päivämäärää — ei kaikkia PDF-tiedostoja koskaan. Kaikkien uusien asiakirjojen tai olemassa olevien asiakirjojen, jotka päivitetään voimaantulopäivän jälkeen, on täytettävä standardi.

Tekninen standardi: WCAG 2.1 AA-taso

PSBAR vaatii WCAG 2.1 AA-tason mukaisuutta. Tämä W3C:n julkaisema standardi kattaa 50 onnistumiskriteeriä, jotka on jaoteltu neljän periaatteen alle:

Havaittava — tiedon ja käyttöliittymäkomponenttien on oltava esitettävissä tavoilla, jotka käyttäjät voivat havaita. Keskeisiä vaatimuksia:

• Tekstivastineet ei-tekstuaaliselle sisällölle (kuvat, kuvakkeet, kaaviot)
• Tekstitykset videosisällölle
• Riittävä värikontrasti (4,5:1 normaalitekstille, 3:1 suurelle tekstille ja käyttöliittymäkomponenteille)
• Sisältö, joka voidaan esittää eri tavoin tietoa menettämättä

Hallittava — käyttöliittymäkomponenttien ja navigaation on oltava hallittavia. Keskeisiä vaatimuksia:

• Täysi näppäimistösaavutettavuus — kaiken toiminnallisuuden on toimittava ilman hiirtä
• Ei näppäimistöansoja
• Ei sisältöä, joka vilkkuu useammin kuin kolme kertaa sekunnissa
• Kuvaavat sivuotsikot, otsikot ja linkkitekstit
• Näkyvä kohdistusindikaattori näppäimistönavigointiin

Ymmärrettävä — sisällön ja käyttöliittymän on oltava ymmärrettäviä. Keskeisiä vaatimuksia:

• Kieli ilmoitettuna HTML:ssä (lang-attribuutti)
• Johdonmukainen navigaatio ja merkinnät
• Kuvaavat virheilmoitukset korjausohjeineen
• Selitteet ja ohjeet kaikille lomakekentille

Toimintavarma — sisällön on oltava riittävän toimintavarma tulkittavaksi avustavilla teknologioilla. Keskeisiä vaatimuksia:

• Kelvollinen, hyvin jäsennelty HTML
• ARIA-roolien, -tilojen ja -ominaisuuksien oikea käyttö
• Tilailmoitukset, jotka välitetään avustaville teknologioille vaatimatta kohdistusta

WCAG 2.1 lisäsi 17 uutta onnistumiskriteeriä verrattuna WCAG 2.0:aan, keskittyen erityisesti mobiilisaavutettavuuteen, heikentyneen näön käyttäjiin sekä kognitiivisiin ja oppimisvaikeuksiin. Uudet kriteerit sisältävät:

• 1.3.4 Suunta — sisältöä ei saa lukita yhteen näytön suuntaan
• 1.3.5 Syötteen tarkoituksen tunnistaminen — henkilötietoja keräävien lomakekenttien on käytettävä autocomplete-attribuutteja
• 1.4.10 Uudelleenjärjestely — sisällön on mukauduttava 320 pikselin leveyteen vaakavieritystä vaatimatta
• 1.4.11 Ei-tekstuaalinen kontrasti — käyttöliittymäkomponenttien ja graafisten objektien on täytettävä 3:1-kontrasti
• 1.4.12 Tekstin väli — käyttäjien on voitava säätää tekstivälejä sisältöä menettämättä
• 1.4.13 Hoverilla tai kohdistuksella näytettävä sisältö — hoverin tai kohdistuksen laukaiseman lisäsisällön on oltava suljettavissa ja pysyvä
• 2.5.3 Nimi näkyvässä tekstissä — komponenttien saavutettavien nimien on sisällettävä näkyvä tekstiselite

Saavutettavuusselosteen vaatimus

Yksi PSBAR:n erottuvimmista velvoitteista — ja yksi, jossa monet julkisen sektorin toimijat jäävät vajaaksi — on pakollinen saavutettavuusseloste.

Kaikkien soveltamisalaan kuuluvien verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on julkaistava saavutettavuusseloste, joka:

1. Ilmoittaa, mitä standardia sivusto tavoittelee — tyypillisesti WCAG 2.1 AA
2. Listaa tunnetut saavutettavuusongelmat — tunnistetut, ratkaisemattomat esteet kuvauksineen
3. Sisältää kohtuuttoman rasitteen väitteen (jos sovellettavissa) — dokumentoidun perustelun sille, miksi jotain sisältöä ei ole tehty saavutettavaksi
4. Tarjoaa palautemekanismin — tavan, jolla käyttäjät voivat ottaa yhteyttä organisaatioon ilmoittaakseen saavutettavuusesteistä tai pyytääkseen saavutettavia vaihtoehtoja
5. Ilmoittaa täytäntöönpanomenettelyn — ohjaa käyttäjät, jotka eivät ole tyytyväisiä vastaukseen, asianomaiseen valvontaelimeen
6. Näyttää tarkistuspäivämäärän — milloin seloste on viimeksi päivitetty

Government Digital Service (GDS) julkaisee vakiomuotoisen saavutettavuusselostemallin. Julkisen sektorin toimijoita kannustetaan (ja käytännössä odotetaan) käyttämään tätä mallia tai sellaista, joka kattaa kaikki vaaditut osat.

Yleisimmät virheet saavutettavuusselosteissa:

• Väitetään täyttä WCAG 2.1 AA -vaatimustenmukaisuutta näyttöä esittämättä
• Ei listata tunnettuja ongelmia, kun ongelmia selvästi on
• Tarjotaan yhteydenottomekanismi, joka on itsessään saavutettavuudeltaan puutteellinen
• Julkaistaan seloste, jota ei ole tarkistettu vuoteen
• Käytetään yleistä, toiselta organisaatiolta kopioitua selostetta räätälöimättä sitä todelliseen sivustoon

Saavutettavuusseloste, joka antaa virheellisen kuvan vaatimustenmukaisuudesta, ei ole vain säädösten vastainen — se murentaa käyttäjien luottamusta ja luo maineriskin, kun todelliset esteet tulevat ilmi.

Kohtuuton rasite

PSBAR sallii julkisen sektorin toimijoiden vedota kohtuuttoman rasitteen poikkeukseen tietylle sisällölle, jos sen saavutettavaksi tekemisen kustannus tai vaiva olisi suhteeton hyötyyn vammaisille käyttäjille nähden. Tämä ei ole yleinen poikkeus, ja sitä on sovellettava tarkasti yksilöityyn sisältöön — ei koko verkkosivustoon.

Kohtuuttomaan rasitteeseen vedotessaan organisaation on:

1. Suoritettava muodollinen arviointi, jossa punnitaan sisällön saavutettavaksi tekemisen kustannuksia suhteessa hyötyyn vammaisille käyttäjille
2. Otettava huomioon organisaation koko, resurssit ja sisällön luonne
3. Dokumentoitava arviointi
4. Ilmoitettava väite saavutettavuusselosteessa, yksilöiden sisällön ja väitteen perusteet
5. Tarkistettava väite säännöllisesti

GDS:n ohjeistus on selkeä siitä, että kohtuuttomaan rasitteeseen ei voida vedota keskeisten käyttäjäpolkujen saavutettavaksi tekemisen välttämiseksi. Kohtuuttomaan rasitteeseen vetoaminen maksulomakkeen tai palveluhakemuksen kohdalla ei olisi pätevää.

Täytäntöönpano Isossa-Britanniassa

PSBAR:n täytäntöönpano hoidetaan eri tavalla kuin saavutettavuusoikeudenkäynnit Yhdysvalloissa. Isossa-Britanniassa ei ole ADA Title III:a vastaavaa yksityistä kanneoikeutta verkkosivustojen saavutettavuuden osalta. Sen sijaan täytäntöönpano rakentuu seuraavien varaan:

Government Digital Service (GDS) -valvonta — GDS vastaa julkisen sektorin toimijoiden PSBAR-vaatimustenmukaisuuden valvonnasta. Se suorittaa otantaan perustuvia auditointeja verkkosivustoista ja mobiilisovelluksista ja raportoi vaatimustenmukaisuushavainnoista Euroopan komissiolle (Brexitiä edeltäviltä raportointikausilta) ja nykyään Ison-Britannian voimaan jätettyjen velvoitteiden mukaisesti.

Cabinet Office valvoo kokonaisvaltaista vaatimustenmukaisuuskehystä, mukaan lukien vaatimusta siitä, että osastoilla on saavutettavuussuunnitelmat.

Equality Act 2010 tarjoaa rinnakkaisen reitin. Equality Act velvoittaa palveluntarjoajat (mukaan lukien julkisen sektorin toimijat) tekemään kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille. Julkisen sektorin verkkosivusto, jonka saavutettavuusesteet estävät vammaista henkilöä käyttämästä palveluita, voi muodostaa lainvastaista syrjintää lain nojalla. Toisin kuin PSBAR, Equality Act tukee yksilöllisiä kanteita — vammaiset käyttäjät voivat nostaa kanteita työtuomioistuimessa tai käräjäoikeudessa (county court).

Ofcom hoitaa täytäntöönpanoa lähetystoimintaan liittyvissä vaatimuksissa. Financial Conduct Authority (FCA) ja muut alakohtaiset sääntelyviranomaiset voivat myös soveltaa alakohtaisia saavutettavuusodotuksia.

Käytännössä PSBAR:n täytäntöönpano on ollut suhteellisen kevyt — GDS julkaisee vaatimustenmukaisuustietoja ja tekee yhteistyötä organisaatioiden kanssa parantamisen puolesta muodollisten täytäntöönpanotoimien sijaan. Tämä ei kuitenkaan vähennä oikeudellista velvoitetta, ja Equality Act -kanteet ovat edelleen todellinen riski.

Tilanne Brexitin jälkeen

PSBAR saatettiin osaksi Ison-Britannian lainsäädäntöä EU:n verkkosivustojen saavutettavuusdirektiivistä European Communities Actin nojalla. Brexitin jälkeen se on säilytetty Ison-Britannian kansallisena lainsäädäntönä Retained EU Law (Revocation and Reform) Act 2023:n nojalla. Säädökset ovat edelleen täysimääräisesti voimassa; Brexitin jälkeen Ison-Britannian ei enää tarvitse noudattaa EU:n WAD:n tai yhdenmukaistetun EN 301 549 -standardin päivityksiä, mutta WCAG 2.1 AA pysyy sovellettavana teknisenä standardina.

Organisaatioiden, jotka toimivat sekä Isossa-Britanniassa että EU:ssa, on noudatettava molempia — PSBAR:ia ja asianomaisten EU-jäsenvaltioiden verkkosivustojen saavutettavuusdirektiivin täytäntöönpanoja — jotka myös viittaavat WCAG 2.1 AA:han, luoden käytännön yhdenmukaisuuden.

Mobiilisovellukset

PSBAR koskee mobiilisovelluksia yhtä lailla kuin verkkosivustoja. Julkisen sektorin toimijoiden ylläpitämien mobiilisovellusten on:

• Täytettävä WCAG 2.1 AA-tason onnistumiskriteerit sovellettuna natiiveihin mobiilisovelluksiin
• Sisällettävä saavutettavuusseloste (joka voidaan julkaista verkossa, sovelluksen sisällä tai sovelluskaupan listauksessa)
• Oltava yhteensopivia alustan saavutettavuusominaisuuksien kanssa (VoiceOver iOS:ssä, TalkBack Androidissa)

Mobiilisaavutettavuutta arvioidaan EN 301 549 -standardia vasten, joka sisällyttää WCAG 2.1:n ja lisää mobiilikohtaisia vaatimuksia kosketuskohteiden koon, suunnan ja alustan API-käytön osalta.

Käytännön etenemissuunnitelma PSBAR-vaatimustenmukaisuuteen

1. Auditoi nykyinen vaatimustenmukaisuutesi

Aloita rehellisellä arvioinnilla siitä, missä olet. Automaattiset skannaustyökalut voivat tunnistaa merkittävän osan WCAG-virheistä nopeasti — värikontrastiongelmat, puuttuvat alt-tekstit, lomakkeiden merkintäongelmat. Mutta automaattiset työkalut havaitsevat luotettavasti vain 30–40 % saavutettavuusongelmista. Manuaalinen saavutettavuusauditointi, joka käyttää ruudunlukijoita ja pelkkää näppäimistönavigointia, on välttämätön täydellisen kuvan saamiseksi.

2. Priorisoi korjaukset

Korjaa ensin esteet, jotka suoraan estävät käyttäjiä pääsemästä keskeisiin palveluihin. Paikallishallinnolle tämä voisi olla: kaavoituslupaportaali, asumistukilomake, yhteydenottosivu ja päänavigaatio. Käsittele transaktiopolut ennen informatiivista sisältöä.

3. Julkaise vaatimustenmukainen saavutettavuusseloste

Käytä GDS-mallia. Ole rehellinen tunnetuista ongelmista. Tarjoa toimiva yhteydenottomekanismi. Jos vedot kohtuuttomaan rasitteeseen jonkin sisällön osalta, dokumentoi arviointi ja ilmoita se selkeästi.

4. Korjaa ja testaa uudelleen

Varmista jokaisen korjauksen jälkeen, että korjaus ratkaisee ongelman ja ei ole tuonut regressioita. Tämä vaatii sekä automaattista uudelleentestausta että manuaalista todentamista avustavalla teknologialla.

5. Sisällytä saavutettavuus julkaisutyönkulkuihinsi

Jokainen julkaistu uusi sivu, ladattu asiakirja ja käyttöönotettu ominaisuus voi tuoda uusia esteitä. Sisällönhallintakoulutus, ennakkotarkistuslistat ja automaattinen skannaus julkaisutyönkulussa saavat ongelmat kiinni ennen kuin ne saavuttavat käyttäjät.

6. Tarkista saavutettavuusselosteesi vuosittain

Selosteen on vastattava sivustosi nykytilaa. Vuosittainen tarkistus — yhdistettynä uuteen auditointiin — pitää sen tarkkana ja osoittaa jatkuvaa sitoutumista.

Yhteenveto

PSBAR on sitova oikeudellinen velvoite Ison-Britannian julkisen sektorin toimijoille. Se vaatii WCAG 2.1 AA-tason mukaisuutta verkkosivustoilla ja mobiilisovelluksissa ja edellyttää tarkkaa, ajantasaista saavutettavuusselostetta kaikille soveltamisalaan kuuluville sivustoille.

Säädökset eivät ole tavoitteellista ohjeistusta — ne ovat lakia, jota vahvistaa Equality Act 2010:n velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia. Julkisen sektorin toimijat, jotka käsittelevät saavutettavuutta jatkuvana laadunhallinnan käytäntönä sen sijaan, että se olisi vaatimustenmukaisuuden valintaruutu, huomaavat standardin täyttämisen, GDS-valvontaan vastaamisen ja kaikkien käyttäjien palvelemisen helpommaksi.

Jos ylläpidät julkisen sektorin verkkosivustoa ja olet epävarma nykyisestä vaatimustenmukaisuudestasi, ilmainen saavutettavuusskannaus on nopein ensimmäinen askel. Täyttä auditointia varten, joka on kartoitettu WCAG 2.1 AA:ta ja PSBAR-vaatimuksia vasten, ota yhteyttä tiimiimme.