Suomen saavutettavuuslaki: soveltamisala, uhkasakot, seloste

Suomi sääntelee digitaalista saavutettavuutta tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annetulla lailla (568/2023) sekä lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta — Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Sääntelyä on valvottu kesäkuusta 2025 lähtien, ja lakia muutettiin viimeksi 15. maaliskuuta 2019.

Valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom), joka seuraa vaatimusten noudattamista ja voi tehostaa niitä sakoilla.

Soveltamisala

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta määrittelee digitaalisen saavutettavuuden vaatimuksille Suomessa laajan soveltamisalan. Sitä sovelletaan:

• Viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten tarjoamiin digitaalisiin palveluihin.
• Yksityisiin toimijoihin, joiden digitaalisen palvelun kehittäminen tai ylläpito rahoitetaan vähintään 50 prosentin osuudella viranomaisten varoin.
• Sähköisiin tunnistus- ja maksupalveluihin.
• Vesi-, energia-, liikenne- ja postialan kaltaisten yleishyödyllisten yhtiöiden digitaalisiin palveluihin.
• Rahoituslaitoksiin — mukaan lukien pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset — jotka tarjoavat palveluja yleisölle.
• Yleisölle suunnattuihin palveluihin ja sähköiseen tiedonsiirtoon, joiden saavutettavuusvaatimukset vastaavat WCAG 2.1 -tason AA vaatimuksia.

Uskonnollisia yhteisöjä, kuten evankelis-luterilaista kirkkoa, koskevat erilliset säännökset, kun taas poliisitutkinta ja esitutkinta on nimenomaisesti rajattu soveltamisalan ulkopuolelle.

Poikkeukset

Laki sovittaa sääntelytavoitteensa yhteen käytännön rajoitteiden kanssa ja rajaa tiettyjä digitaalisia yhteyksiä soveltamisalansa ulkopuolelle. Vaatimuksia ei sovelleta:

• Sisäverkkoihin, ekstranetteihin ja mobiilisovelluksiin, jotka on tarkoitettu rajattuun työkäyttöön — ellei niitä ole luotu 23. syyskuuta 2019 jälkeen, jolloin tiettyjä lukuja sovelletaan, erityisesti viranomaisiin.
• Tiettyihin lakeihin sidottuun opetussisältöön eikä rajatuissa ryhmissä käytettävään tilapäiseen opetusmateriaaliin.
• Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan palveluihin, lukuun ottamatta niitä, jotka tuottavat audiovisuaalista saavutettavuutta.
• Reaaliaikaiseen mediaan, jota ei arkistoida.
• Verkkokarttoihin, joissa ei ole navigointitoimintoja. Karttapalveluissa navigointiin liittyvän sisällön on varmistettava, että olennainen tieto on saavutettavissa.
• Sisältöön, jota palveluntarjoaja ei ole tuottanut, rahoittanut tai jota se ei hallitse.
• Tiettyihin kulttuuriperintöteoksiin, joita ei voida muuttaa saavutettavuuden vuoksi.
• Poliisitutkintaan eikä kirkollisiin digitaalisiin palveluihin.

Sakot ja seuraamukset

Valvontaviranomaisella on valtuudet tehostaa saavutettavuusvaatimusten noudattamista sakoilla uhkasakkolain (1113/1990) mukaisesti. Mekanismi on suhteellisuuteen perustuva eikä kiinteä:

• Sakot ovat harkinnanvaraisia, eivät kiinteä taksa.
• Ne määräytyvät saavutettavuusvelvoitteen laadun ja laajuuden, organisaation maksukyvyn ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella.
• Jos organisaatio ei korjaa saavutettavuuspuutteita annetun määräyksen jälkeen, valvontaviranomainen voi määrätä uhkasakon noudattamisen varmistamiseksi.

Käytännössä mekanismi kannustaa noudattamiseen ja punnitsee samalla suhteellisuutta ja kohtuullisuutta valvonnassa — siksi näyttö jatkuvasta korjaustyöstä painaa yhtä paljon kuin korjaus itsessään.

Raportointi ja saavutettavuusseloste

Suomi noudattaa EU:n laajuista velvoitetta julkisen sektorin verkkosivustojen ja digitaalisten palvelujen saavutettavuusselosteista. Nämä selosteet ovat olennaisia läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden ylläpitämiseksi.

Selosteen on noudatettava Euroopan komission täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettua muotoa, ja sen on oltava helposti saatavilla saavutettavassa muodossa palveluntarjoajan verkkosivustolla tai mobiilisovellusten osalta tavalla, joka on saavutettavissa latausprosessin aikana.

Palveluntarjoajan on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta, joka sisältää vähintään:

• Selvityksen siitä, mitkä digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia, sekä perusteet niistä poikkeamiselle.
• Ohjeet siitä, miten käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun itsensä vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjän kannalta saavutettavassa muodossa.
• Palveluntarjoajan sähköiset yhteystiedot, joihin palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautetta.
• Linkin valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jolla palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai saavutettavuusselvityspyynnön.

Kantelut

Käyttäjät, jotka kohtaavat saavutettavuuden esteitä tai jotka haluavat tehdä kantelun vaatimusten laiminlyönnistä, voivat olla yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen — Liikenne- ja viestintävirastoon (Traficom):

• Sähköposti: saavutettavuus@traficom.fi

Vaatimustenmukaisuus QualiBoothin avulla

Suomen vaatimusten täyttäminen edellyttää kahta asiaa: näyttöä siitä, että digitaaliset palvelunne ovat vaatimusten mukaisia, ja julkaistua selostetta, joka kestää tarkastelun.

QualiBooth tarkistaa jatkuvasti WCAG 2.1 -tason AA onnistumiskriteerien toteutumisen, jottei valvontaviranomaisen määräys koskaan muutu uhkasakoksi, ja vammaisten henkilöiden tekemät manuaaliset auditoinnit kattavat sen, mihin automaatio ei pysty. Julkaisuvaiheessa saavutettavuusselosteen luontityökalumme tuottaa selosteen, jossa ovat lain edellyttämät poikkeamat, ohjeet vaihtoehtoisesta saannista, palautekanava ja linkki valvontaviranomaiseen.

Tuoreimmat ja täsmällisimmät tiedot Suomen digitaalisen saavutettavuuden vaatimuksista löytyvät Suomen valtion julkaisemasta virallisesta dokumentaatiosta.